Keskiviikkona Riihimäellä tallilla pesin kaikessa rauhassa ponin suitsia, kun puhelimeni soi. Vastasin puhelimeen ja ystävällinen nainen esitteli itsensä ja kysyi "Onko sinulla tällainen ruskea-valkoinen koira?" Päässäni syttyi lamppu jossa luki: Terra. Mutta miten ihmeessä eihän meillä ollut ketään kotona ja koirat ovat lukkojen takana nukkumassa. Vastasin tietysti, että "on". Nainen jatkoi asutteko Koivulankadulla. Vastasin jälleen myöntävästi. Vatsanpohjassa pyörähteli jo iloiseen malliin. Edelleen ystävällinen nainen jatkoi, "Teidän etuovi on apposen auki ja tämä koira juoksentelee täällä ulkona" Pyysin naiselta, josko hän laittaisi Terran ovesta sisälle ja oven kiinni, koska olen Riihimäellä ja kotona aikaisntaan vartin päästä. Nainen vähän empi, koska siällä on toinen koira, joka vaikuttaa vihaiselta, kun se haukkuu. Yritin olla kuulostamatta huvittuneelta ja pyysin naista laittamaan Terran takapihalle aidan taakse ja etuoven kiinni. tämä ihana ja ystävällinen ihminen oli niin tehnyt, sillä vartin kuluttua kun pääsimme kotiin, niin Terra istua nökötti aidan takana ja etuovi oli kiinni. Onneksi kukaan pitkäkyntinen ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja tyhjentänyt taloamme. Toisaalta olihan sisällä suuri ja pelottava Luna, jolla on ainakin paha ääni vaikkei naamasta katu-uskottavuutta löydykkään. Tosin Luna taitaa tietää sen itsekin ja tyytyi pelottelemaan ihmisiä oven takaa. Olen ikuisesti kiitollinen tälle naiselle siitä, että hän otti Terran kiinni, eikä touhutenava ehtinyt juosta auton alle. Se siitä tarinasta.

Viime perjantaina Luna oli ultrassa tyhjää täynnä, joten laitoin ilmot voittajaan, koikkereiden agilitymestaruuksiin ja koiratanssiin Janakkalaan. Sunnuntain erkkarissa Terra sai eh:n ja Luna erin ollen valio kakkonen. Ihan jees meni, vaikkei pokaaleja tullutkaan. Vielä kun oppisi olemaan jännittämättä kehässä.

Meinasi ihan unohtua. Annan koirilleni selvästi liian vähän ruokaa. Toissailtana Luna kävi tyhjentämässä roskiksesta spagetinjämät sekä kaiken muun syötäväksi kelpaavan. Eilen sankarit yhteistuumin söivät pirunnyrkkini (harmittaa, kun en tiedä mistä saisin uuden, kun tuo oli lahja). Tänään lenkillä, menin katsomaan mitä Luna niin innoissaan pellolla kuopii. No myyrääpä tietenkin. Onneksi suostui jättämään myyrään syömättä pienen pureskelun jälkeen. Olen luullut, että Terra on se suuri saalistaja, mutta nähtävästi myös Lunalta homma luonnistuu. Enää ei ihmetytä, miksei meidän pihalta löydy myyriä...