Kevät on tullut ja aurinko paistaa, elämä hymyilee. Aamulla oli ihanaa lenkkeillä metsässä, vaikka muut ulkoilijat hieman häiritsivät omiin ajatuksiin vaipunutta hortoiluani. Koiraakin täytyi pitää silmällä, vastaantulijoiden varalta, toisia kun häiritsee vapaana haisteleva koira...

Eilen satoi treenatessa ja oltiinkin pienessä hallissa. Sain taas kasapäin kotiläksyjä, lähinnä vireen nostamisen ja tarkkailuun. Temput osataan, mutta näytävyyttä, nopeutta ja täsmällisyyttä pitäisi oppia. Hirmuisen hankalaa. Eilen illalla yritin kotona opettaa ruutua. Kyllähän Luna sinne menee ja lujaa, jos siellä on namia tai jos se luulee että siellä on namia. Kun namia ei ollut, kävin palkkaamassa ruutuun hirmuisten kehujen jälkeen. Täytyneen jatkaa treenaamista kosketusalustalla. Alusta on muuten niin pieni ja matala, että se ei näy ruudusta.

Tänään on agilitya, jota odotan jo innolla. Viikon tauko tuntuu niin kovin pitkältä. Eilen olin jo aikeissa laittaa kepit pihalle pystyyn, mutta en löytänyt rautakankea tai muuta reiän tekoon sopivaa esinettä. Täytyy yrittää tänään paremmalla ajalla